13.6.09

Korkberget - Valtava louhikko ja järvimaisemia


peruskartta 2032 09 Vitträsk


Humaljärven rannoilla on monia hienoja kalliomäkiä. Edellisessä osassa kuvaillun Urbysbergetin lisäksi komeimpia on Korkberget järven kaakkoisosassa. Alueen erikoisuuksiin kuuluu suuri louhikkoalue korkean pääjyrkänteen itäpuolella.


Korkbergetin laelta avautuu hyvin kaunis järvimaisema. Pieni lokkien kansoittama luoto lepää keskellä järven selkää. Itärannan jyrkänteet näkyvät hienosti. Rantakuusien latvat ovat silmien tasolla, paljastaen kukintonsa.


Ihmeellinen louhikko ja jylhä kallio

Korkbergetin pääjyrkänne putoaa jylhästi noin 30 metrin korkeudesta louhikkoon, jonka erikokoiset lohkareet ja harjanteet muodostavat mielikuvituksellisia muotoja. Lohkareiden koko vaihtelee senteistä kymmeneen metriin ja niitä pilkistää veden altakin. Kivimuodostelmat tarjoavat joka katselukerralle uutta löydettävää. Kelopuut koristavat maisemaa. Lähistöllä on myös lehtomaista maastoa.


Juoksuhautoja ja kaivantoja

Korkberget on lähellä Porkkalan vuokra-alueen rajalinjaa. Tästä johtuen seudulla on nähtävissä jäänteitä linnoituksista. Erityisen selvästi juoksuhaudat ja muut kaivannot erottuvat Korkbergetin länsipuolella. Ennen pienempää, mutta maastosta selkeästi nousevaa kalliosaareketta lännessä löydät monia kaivantoja, joista osa on merkitty (vanhentuneeseen) suunnistuskarttaan alueesta. Vielä lännemmän kalliosaarekkeen päällä on myös kaivantoja, ja ympärillä jälkiä ihmisen toimista.


Kulkuyhteydet

Kirkkonummen keskustasta kertyy pyöräilymatkaa paikalle noin 5 km. Selkein reitti kulkee Kirkkotietä pitkin. Kun kuljet tietä etelästä päin, pysähdy paikkaan, johon pelto idässä päättyy. Tien toiselta puolelta lähtee ylämäkeen polku. Paikassa on tilaa pienehkölle kulkuneuvolle. Polku ylittää kallioharjanteen ja laskeutuu rantalaaksoon. Sieltä se vie pohjoiseen ja luoteeseen louhikon juurelle, josta kulkureitti nousee melkoisen jyrkästi kallion laelle. Turvallisempi reitti vie syvemmältä metsän keskeltä. Etenkin liukkaalla kelillä rantareittiä on syytä välttää.


Louhikkoa pääsee tutkimaan äsken mainitun polun päästä. Se on kuitenkin hyvin vaikeakulkuinen, eikä sinne ole syytä edetä pitkälle. Jos saat sovittua jostain venelainan, on se paras tapa ihailla louhikkoa lähempää (joskin varo vedenalaisia kiviä).


Aluetta voi lähestyä myös Dalkullantien puolelta. Ongelmana tällöin on ikävän vaikeakulkuinen hakkuuaukea, joka täytyy ylittää. Peruskartassa näkyvät polut ovat hyvin epäselviä hakkuuaukean kohdalla. Jos tulet tästä suunnasta, kannattaa suosia harjanteita: alavissa kohdissa on sangen märkää. Humaljärven rannan polku Paikkarivikenin kohdalla on sinänsä hieno, mutta sille ei ole helppo päästä. Yksi reitti sille vie rantatontin laitaa.


Panu Pihkala


Karttalinkit:


Polku


Louhikko


Ampuma-asemia rannassa


Ampuma-asemia mäen päällä

7.6.09

Urbysberget – vuori kahden järven välissä


peruskartta 2032 09 Vitträsk


Harva aavistaa, millainen näköala avautuu aivan Volsintien viereltä. Humaljärven länsipuolella kohoaa Urbysbergetin huippu jopa 55 metriä Humaljärven pintaa ylemmäs, vaikka etäisyyttä on vain muutama sata metriä: huima korkeusero Etelä-Suomen maastossa. Maisemat ovat sen mukaiset: kirkkaalla säällä näkee paljain silmin Helsingin korkeimpia rakennuksia aivan horisontissa (joskin kiikareita suositellaan). 


Järvet ja kalliot molemmin puolin

Urbysbergetin hienouteen kuuluu se, että toisella puolen jyrkänne putoaa äkisti Mustjärveen. Kallionlaki tarjoaa upeat näkymät kahdelle järvelle, ja kolmaskin on nähtävissä: Mariefredin takana aukeaa Nydalsvikenin vuonomainen lahti. Heti Mustjärven takana kohoaa jyrkästi Meikon kallioylänkö: harjanteet tarjoavat mahtavia kallionäkymiä molemmista suunnista. 


Sotamuistoja ja tenniskentän rauniot

Urbysbergetillä on mielenkiintoinen historia. Sisällissodan aikana Sigurdsin kaarti oli linnoittautunut ympäristöön. Lähellä käytiin kovia taisteluita, kunnes valkoisten joukko vetäytyi yötä myöten järven jään kautta. Porkkalan vuokra-ajan rajalinja kulki myös aivan näiltä main. Lähellä oli yksi rajanylityspaikoista. 


Viereinen Sigurdsin kartano on liittynyt alueen historiaan läheisesti. Yksi mielenkiintoisimmista jäljistä on tasainen, pohjustettu kenttä Urbysbergetin eteläpuolella. Se ei kuitenkaan ole rakennuksen kivijalka, vaan vanhan tenniskentän pohja, jossa nyt kasvaa metsää. 


Pähkinäpensaita ja tammia

Alueen hieno luonto kuuluu suojeltuun alueeseen. Sen erityisiin kauneuksiin kuuluvat pähkinäpensaslehdot ja monet vanhat tammet. Pähkinäpensaista saa hyvän käsityksen, kun kulkee mäen eteläpuolella. Tammia on monessa paikassa, mutta itärinteellä monta erityisen hienoa yksilöä. 


Kulkuyhteydet

Alueella liikkuminen vaatii huomaavaisuutta, jottei sen herkkä luonto vahingoitu. Yksi polku alueelle lähtee mäen kaakkoispuolelta. Volsintien kääntyessä Sigurdsin jälkeen pohjoiseen alkaa polku vähän epäselvästi pähkinäpensaslehdosta. Se ohittaa tenniskentän vanhan pohjan ja laskeutuu sitten Mustjärven kauniiseen rantaan. Järven koilliskulmassa polku haarautuu. Länteen lähtevä haara vie Meikon ylängön suuntaan. Jos jatkat toista haaraa pohjoiseen kuusikon halki ja käännyt pian itään, pääset nousemaan lehtomaista notkoa pitkin harjanteiden satulamaiseen päällyskohtaan. Sieltä vie heikohko, mutta huomattavissa oleva ura etelään kallion päälle, korkeimmalle näköalapaikalle. Paluumatkalla kannattaa tulla samaa polkua vähän takaisin päin ja kääntyä sitten itäkaakkoon vievälle polulle, joka tuo takaisin Volsintielle. 


Toinen vaihtoehto on lähteä liikkeelle Volsintien Humaljärven länsirannan mäenharjanteen päällä olevalta bussipysäkiltä, jonka vieressä on myös hivenen parkkitilaa. Sieltä polku vie ensin lännen suuntaan. Harjanteen päältä kannattaa kääntyä etelään kalliota pitkin, jolloin pääset äsken kuvailtuun satulaan. 


Kohde on pyöräily- tai kävelymatkan päässä (n. 5 km) Kirkkonummen keskustasta. Linja-autojakin kulkee, mutta valitettavan harvoin. 


Karttalinkit: 


Rantapolku


Bussipysäkin polku


Harjanteen satula


Tenniskentän rauniot

Perustiedot

Kirkkonummen alueella on poikkeuksellisen paljon hyvin hienoja kalliomäkiä. Tietoa niistä on kuitenkin sangen vähän saatavilla. Moni unohtumaton luontoretki jää tekemättä, kun paikoista ei tiedetä. Usein aivan naapuristosta löytyy harvinaisen hienoja kohteita. 


Tämä kirjoitussarja tarjoaa ytimekkäät kuvaukset kunkin kallioalueen luonnosta ja kiinnostavista yksityiskohdista. Lopuksi annetaan selkeät ohjeet perille löytämisestä. Polkujen lähtöpisteitä on merkitty internetkarttoihin. Kirjoitussarja myös julkaistaan myöhemmin internetissä yhteistyössä Kirkkonummen kunnan kanssa.  


Kunnioitathan luontoa ja maanomistajia!

Suomalaisella on laajat oikeudet liikkua maastossa. Kuitenkin on muistettava kunnioittaa maanomistajia. Monet Kirkkonummen hienoista luontokohteista sijaitsevat yksityisessä omistuksessa olevassa maastossa. Piha-alueille meno ei ole sallittua, ja autojen pysäköintipaikka kannattaa valita huolella. Polkupyörä on kätevä ja ekologinen liikenneväline.


Monet kalliomäistä ovat luonnonsuojelualueita. Jotta niiden ainutlaatuinen luonto säilyisi, on vierailijoiden noudatettava huomaavaisuutta. Saman polun käyttö säästää sammaleita kulumasta. Jäkälät ovat kuivalla säällä hyvin hauraita. Maltillinen äänenkäyttö säästää eläimiä säikytyksiltä – ja kenties antaa vierailijalle tilaisuuden nähdä hieno luontokappale. Alueilla ei ole palveluja, ei myöskään roskakoreja: vanha sääntö kertookin, että minkä jaksat kantaa metsään, jaksat kantaa sieltä poiskin. 


Kirjoitussarjan runko

Porkkalanniemen kärjen, Linlon saaren ja Meiko-järven alueista on jo tietoa saatavilla (joskaan ei niistäkään liikaa). Tämä kirjoitussarja esittelee


Humaljärven lähistön 
  • Urbysbergetin ja 
  • Korkbergetin
  • Högbergetin Peuramaan lähellä
  • Kasabergetin (Sevalsin kallio) Vårnäsin sillan lähistöllä
  • Falkbergetin Meikon alueen länsirajalla
  • Kakarbergetin Koillis-Kirkkonummella (Kauhalan ulkoilualueella)
  • Falkmäen Luoteis-Kirkkonummella
  • keskustaajaman liepeiden komeita kallioita. 

Siuntion puolelta voisi tehdä hyvinkin vastaavan kirjoitussarjan: kunta on erittäin rikas kallioalueiden suhteen. 


Mistä lisätietoa?

Ympäristökeskus on julkaissut tieteellisen tutkimuksen Arvokkaat kallioalueet Uudellamaalla (AY 350), joka käsittelee useimpia kirjoitussarjan alueita. Teksti on huomioitu tätä kirjoitettaessa: se ei ole kovin käytännönläheistä, mutta tarjoaa tarkempaa tietoa biologiasta ja geologiasta. 


Karttojen suhteen palvelevat Kirkkonummen kunnan karttapalvelu (http://www.kirkkonummi.fi/palvelut/kartat) ja valtakunnallinen kansalaisen karttapaikka (http://kansalaisen.karttapaikka.fi). Artikkeleiden linkit ohjaavat niihin. Tällä hetkellä valtakunnallinen palvelu on enemmän ajan tasalla hakkuualueiden suhteen. 


Peruskarttojen numerot on mainittu artikkeleiden yhteydessä. Suunnistuskarttoja saa suunnistusseura Lynxiltä, www.lynx.fi. Meikon alueesta on julkaistu kätevä yhdistelmäkartta (peruskarttapohja), jota on ollut saatavilla Kirkkonummen Info-kirjakaupasta. 


Ohjattuja retkiä eri puolille järjestää Kirkkonummen ympäristöyhdistys yhteistyössä kansalaisopiston kanssa (http://www.sll.fi/uusimaa/kirkkonummi).