Falkmäki - korkealla kolmen kunnan yllä

(Luoteis-Kirkkonummi)

peruskartta 2041 04 Muijala

Tällaista näkymää ei olettaisi näkevänsä aivan pääkaupunkiseudun laidalla. Vehmaat kunnaat jatkuvat kilometrien päähän. Kelopuiden ja kauniiden mäntyjen välistä aukeaa maalaismaisema metsien välissä.

Kirkkonummen huipuista yksi vaikuttavimmista on Falkmäki. Luoteis-Kirkkonummella kohoavan laajan suojellun kallioalueen nimen erottaa Meikon Falkbergetistä vain suomenkielisen käännöksen avulla. Valtava länsijyrkänne kohoaa ympäröivästä maastosta jyrkästi jopa 40 metriä. Täysikasvuisten kuusten latvat jäävät harjanteiden näköalapaikkojen alle. Alueen koillisosassa on kolmen kunnan korkea rajapyykki. Kallioista suurin osa on Kirkkonummen, jyrkänne Siuntion ja pohjoisosa Vihdin alueella.

Kolmiomittausmäki ja muita näköalapaikkoja

Jyrkänneselänne kulkee etelästä pohjoiseen. Eteläosassa kohoaa erillinen kalliolinnake, jonka päällä oli ennen kolmiomittaustorni. Se on mainio näköalapaikka: metsämaisema jatkuu länteen silmänkantamattomiin. Paikalliset tiesivät kertoa, kuinka huikeat näköalat itse tornista oli. Jos paikalle pystyttäisi pienenkin näköalatornin, aukeaisi maisema kaikkiin ilmansuuntiin. Toinen erinomainen maisemien ihailupaikka on hivenen pohjoiseen, matkalla harjanteen korkeimmalle kohdalle.

Jylhiä jyrkänteitä

Kallioseinämät tarjoavat runsaasti ihailtavaa myös alhaalta päin. Jyrkät rinteet ovat paikoitellen viivasuoria. Kolmiomittausmäen länsipuolella kohoaa korkea seinämä, jonka alla on suuri louhikko erilaisine muotoineen. Pohjoisempana polku seuraa pitkää jyrkännerintamaa kulkien sen alla. Pääjyrkänne on todellinen nähtävyys. Ilta-auringossa punertava valtava kiviseinämä lumoaa katselijansa. Ei ihme, että kiipeilijät suosivat paikkaa.

Polut ja kulkuyhteydet

Aluetta voi lähestyä eri suunnista, mutta aina on otettava huomioon asutus alueen laitamilla. Selkein reitti Kirkkonummen alueelta tuleville saapuu Kylmäläntieltä Petäjärventielle. Kun tie tekee jyrkän mutkan itäkaakkoon, erkanee rakennusten välistä mökkiläisten käyttämä Falkvuorentie etelälounaaseen. Länteen kääntyy yksityistie, jonka varrelle on suunnitteilla rakennuksia: se vie lähelle kallioselänteen korkeinta kohtaa.

Evitskogin tai Siuntion suunnalta alueelle pääsee Stenbackantietä. Tielle avautuu kaunis näkymä koko pääharjanteelle. Jyrkänteen kohdalle ei saa pysäköidä autoa, mistä kylttikin muistuttaa. Hyvä paikka löytyy puolisen kilometriä Siuntion suuntaan pellon keskellä olevan risteyksen viereisestä levennyksestä. Polkupyörällä saapuminen säästää tältäkin etsinnältä. Yksi polku kallioille kulkee hivenen epäselvästi metsän halki kallioiden oikealta puolelta. Toinen vie pellon piennarta: itse pellolla ei tietenkään saa kulkea.

Kolmiomittausmäelle vie polku etelästä. Mäen pohjoisrinne on jyrkkä, mutta sen keskivaiheilta pääsee varovasti alas ja sieltä pääharjanteen alle tai päälle. Suosittelen lämpimästi ainakin jommalla kummalla näköalapaikalla sekä pääjyrkänteen alla käyntiä.

Kolmen kunnan rajapyykille ei vie polkua, vaan sinne haluavan täytyy suunnistaa kartan korkeuskäyrien mukaan. Kivikeko ei ole erityisen näyttävä, mutta voipahan kertoa käyneensä näiden kolmen kunnan rajapyykillä: harvempi on.

Palakosken luontoalue sijaitsee lähistöllä, Palojärven rannalla. Palojärven metsätien kautta on mahdollisuus toteuttaa vähän pidempi yhteisretki näihin kahteen kohteeseen kartan avulla. Alueesta saa tietoa Uudenmaan virkistysalueyhdistyksestä.

Karttalinkit:

Hieno näköalapaikka

Kolmiomittausmäki

Tie Kylmälän suunnalta

Parkkimahdollisuus Siuntion suunnalta

Polku metsän halki

Polku kolmiomittausmäelle

Pääjyrkänteen katselupaikka

Silta ojan yli

Tietoa Palakosken luontoalueesta

Kakarberget – kiipeilijöitä ja retkimaastoja

peruskartta 204107 Veikkola (1:20 000)

L4132 Nuuksio (1:25 000)

Valtavia pystysuoria jyrkänteitä, rehevä purolaakso ja kauniita erämaalampia – voiko retkikohteelta enempää toivoa?

Koillis-Kirkkonummelle kätkeytyy Kauhalan ulkoilualue. Laajat avokallioalueet tarjoavat runsaasti maastoa retkeilyyn. Länsipuolella Kakarbergetin jyrkänteet putoavat korkeina ja leveinä puronuoman luo. Uomaa seuraavat polut vievät lampien luo.

Kiviseinämien valtakunta

Alue on helpoiten lähestyttävissä etelästä. Kakarbergetin eteläpuolen parkkipaikalle tultaessa ohitetaan Västerkullan kaunis vanha kartanomiljöö sekä Forsgårdin syvä joenuoma. Parkkipaikalta lähtee polkuja sekä jyrkänteiden alle että päälle. Kakarberget on suosittu kalliokiipeilykohde, mutta laji vaatii valmisteluja ja varusteita. Kiinnostuneet löytävät yhteystietoja sivustolta www.climbing.fi.

Vaikka et haluaisikaan kiipeillä, tarjoavat jyrkänteet melkoisia näkyjä. Päältä aukeaa näköala kauas pelloille. Pohjoisempana puusto peittää näkyvyyttä. Jyrkänteiden koon ymmärtää oikeastaan vasta niiden juurelta. Suosittelen karttalinkeistä löytyvällä näköalapaikalla käyntiä ja sen jälkeen jyrkänteiden alle laskeutumista merkitystä kohdasta. Kivien muodot ovat hämmästyttävän rikkaita.

Retkeilyreittejä lampien luo

Kakarbergetin alueen kauniissa kalliomaisemissa on mahdollista retkeillä hyvinkin rauhassa. Polkuja menee moneen suuntaan, mutta opasteita ei juuri ole. Jos aiot kulkea Kakarbergetin lakea tai puronuomaa kauemmas, suosittelen vahvasti kartan hankkimista. Peruskartallakin pärjää, mutta alueesta on olemassa tarkkoja ja tuoreita suunnistuskarttoja. Kartta nimeltä Myllynpää kattaa eteläosan ja on useimmille riittävä. Pohjois- ja länsiosan kartta Haapapuro ulottuu Veikkolan teollisuusalueen kulmille. Niitä voi tiedustella osoitteesta kartta@rastihaukat.fi. Kompassi on myös hyvä tukiväline: avokallioinen maasto on kaunista, mutta se voi hämätä kulkijaa.

Hienosta jyrkänteiden katselupaikasta johtaa pohjoiseen yksi polku puron uomaa seuraten ja toinen kallioiden päällä. Jälkimmäinen laskeutuu hyvin jyrkästi alas komean kallioniemekkeen luona. Jos seuraat tästä puroa itärantaa pitkin pohjoiseen, pääset laaksoa pitkin rauhallisen Kakarlammen luokse. Reitti on hyvin viehättävä: kesäaikaan kosteikosta voi huomata maariankämmekän tai lumpeen.

Lammen itärannalla on oiva eväiden nauttimispaikka. Sieltä nousee kaakkoon polku takaisin kallioselänteen päälle: jos jatkat sitä etelä-kaakkoon, pääset aikanaan aluetta halkovalle metsätielle aivan Myllynpää-lammen lähellä. Myllynpään etelärannassa on myös kelpo taukopaikka.

Hieman Kakarlampea pohjoisempana on Hauklampi, jonne pääsee Kakarlammelta toista puroa seuraten. Alkumatkasta lammen koillispuolella on silta puron yli. Siitä polku jatkaa Hauklammelle ja lammen rantaa mökin sekä hiekkatien luo. Tonttia ei pidä häiritä. Tieltä pääsee toiselle tielle, joka vie Vanhalle Turuntielle (110): Hauklammen pohjoislaita onkin tuon tien vieressä.

Ämmässuo opettaa

Aivan alueen itäpuolella avautuu Ämmässuon valtava kaatopaikka, mutta sitä ei yleensä edes huomaa. Sinänsä Ämmässuolla vierailu, joskin opastetusti, on erittäin kasvattava matka. Näinkö paljon me tuotamme jätettä? Valtavat pinta-alat ovat sitä täynnä. Myös Ämmässuon itäpuolella sijaitseva Kulmakorven maankaatopaikka on hämmästyttävä. Kuljetettua maata on niin paljon, että siitä muodostuneen mäen laelta näkee kymmeniä kilometrejä kaikkiin suuntiin.

Kulkuyhteydet

Aluetta halkoo metsätie, joka on puomitettu. Se kulkee lounaasta koilliseen Kakarbergetin parkkipaikan ohi Laitamaan asuinalueelle juuri Espoon puolella. Parkkipaikalle pääsee etelästä kääntymällä Lapinkyläntieltä (1130) Kauhalantielle, jota seurataan pohjoiseen jonkin matkaa ja käännytään vasemmalle. Reitti jatkuu pohjoiseen kartanonpihan läpi, jonka jälkeen seurataan oikeata haaraa. Joenuoman jälkeen vasemmalla avautuu parkkipaikka. Jos tulet autolla etkä pyörällä, varo tiepohjan epätasaisuutta lopussa.

Veikkolan suunnasta pyörällä tultaessa on mahdollista ajaa pienempää hiekkatietä (Rajontie) kallioiden tai kartanon kohdalle. Pohjoisesta Hauklammen lähistön hiekkateiltä voi suunnistaa alueelle, mutta se vaatii viitseliäisyyttä. Kakarbergetin parkkipaikalle on Kirkkonummen keskustasta matkaa noin 16,5 km (Forsgårdintie 20).

Karttalinkit:

Parkkipaikka

Näköalapaikka

Polku alas ja komeat jyrkänteet

Kallioniemeke ja polkujen risteys